TS 25.2.2023: Vaalikone, Saaristomeri ja maatalouden sanktiot
Mielipidekirjoitus julkaistu Turun Sanomissa 25.2.2023.
Eduskuntavaalit lähestyvät, kampanjointi tiivistyy ja myös vaalikoneet aukeavat. Tein ensimmäisten joukossa Turun Sanomien vaalikoneen.
Kysymyspatteriston kysymys 25 "Saaristomeren suojelemiseksi on otettava käyttöön tarvittaessa maatalouteen kohdistuvat sanktiot, jotta ravinnekuormitus vähenee" herätti minulle lisäkysymyksiä, kuten vaalikoneen kuuluukin.
Jäin ihmettelemään, oliko tässä a) knoppikysymys ehdokkaille maataloudesta, b) tehty liian vähän aiheesta taustaselvitystä vai c) jotain muuta. On nimittäin niin, että maatalouteen kohdistuva sanktiokäytäntö ravinteiden osalta on jo olemassa. Kun valvonnassa huomataan peltolohkon ylilannoitus eli viljelijä on käyttänyt ravinteita lohkolle enemmän kuin tukiehdot sallivat, viljelijän tukia sanktioidaan eli leikataan.
Vaalikoneen yksi tarkoitus on herättää keskustelua ja ajatuksia ja niin se herätti myös minussa.
Saaristomeri ja sen tila on meille kaikille tärkeä asia ja se on hyvin nostettu eduskuntavaalikeskusteluun. Meistä jokainen voi tehdä enemmän ympäristön eteen. Myös viljelijät ovat valmiit tekemään enemmän, kunhan toteutetuista toimenpiteistä saadaan korvausta.
Yleisesti minua hämmentää maataloutta koskevassa ravinne- ja ympäristökeskusteluissa viljelijöiden tekemien toimenpiteiden vaikuttamattomuus Saaristomereen.
Viimeisen 30 vuoden aikana viljelijät ovat merkittävästi vähentäneet kasviravinteiden käyttöä, muodostaneet suojakaistoja vesistöjen varsille, kalkinneet peltomaata, levittäneet kipsiä ja rakennekalkkia, lisänneet peltolohkojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja niin edelleen.
Kaikista maatiloilla tehdyistä toimenpiteistä huolimatta vaikutukset eivät näy Saaristomeren tilassa. Tästä syystä toivonkin, että hallitusohjelmaan tulee maininta lisätutkimuksista koskien ravinnepäästöjä Saaristomereen.
Ravinnevaikutuksia tulee mitata myös lähempänä maatiloja eli pienistä uomista ja muista lähivesistä. Kun vesinäytteet otetaan vasta kauempana joissa ja merellä, ei maatilojen tekemien toimien vaikutus välttämättä näy. Merellä vaikuttavat myös meren pohjassa olevat vanhat ravinnekerrostumat.
Lisätutkimusta tukee myös ympäristöministeriön ja Kuntaliiton tuore selvitys, jonka mukaan hulevedet (sadevedet ja sulaneet lumet) sisältävät luultua enemmän ravinteita, raskasmetalleja, suoloja (kloridia ja natriumia), kiintoainesta, öljyjä, hiilivetyjä sekä mikromuoveja. Myös rakennustyömaiden kuormitus on ajoittain erityisen raskasta.
Näillä ajatuksilla kohti puhtaampaa Saaristomerta.
ANNA-LEENA YLI-JAMA
maatalousyrittäjä (kok)
Salo